Yrityksille maksettavien kansainvälistymisavustusten avustuksia leikattiin alkuvuonna 30 prosenttia. Myös käyttökohteita supistettiin merkittävästi. Syksyn osalta tilanne on jo parempi: avustusten leikkaukset ja supistukset on peruttu ja lisätalousarvioon on esitetty määrärahan korottamista.
Finnboat on saanut tätä tukea keskitetysti ja jaettavaksi edelleen jäsenyrityksille merkittäviä summia vuosien mittaan. Venealan yritysten yhteiset kansainvälistymisprojektit ovat olleet merkittävässä asemassa kun alan vientiä on kehitetty. Vuodesta 1995 viennin arvo on lähes viisinkertaistunut ja näiltä osin se työllistää lähes 3000 veneentekijää.
Vuoden 2010 talousarvioesitys on kansainvälistymismäärärahojen osalta pettymys. Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus ensi vuoden määrärahojen kasvattamisesta kutistui valtiovarainministeriön esityksessä lähes olemattomiin. Samalla kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden määrärahoja ehdotetaan leikat-tavaksi.
Julkisia panostuksia yritysten kansainvälisten toimintojen aktivoimiseksi pitäisi nyt päinvastoin lisätä merkittävästi. Nämä panostukset ovat investointi, joka maksaa itsensä takaisin suomalaisyritysten lisääntyneenä vientinä, säilytettyinä tai uusina työpaikkoina ja kasvaneina verotuloina.
Määrärahat kansainvälistymisen edistämiseen ovat pysyneet lähes muuttumat-tomina tällä vuosikymmenellä. Yritysten yhteishankkeille on myönnetty vuosittain 17-19 miljoonaa euroa ja kansainvälistymistä edistäville organisaatioille noin 25 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan valtion tuki yritysten kansainvälistymiseen on varsin vaatimatonta, kun sitä verrataan muihin yritystoiminnan kehittämiseen kohdistettuihin panostuksiin.
Vaikka määrärahat ovat valtion budjetissa varsin pieniä summia, niillä saadaan paljon aikaan. Yhteishankkeiden 19 miljoonalla eurolla toteutettiin viime vuonna 510 kansainvälistymishanketta, joihin osallistui yhteensä 2 756 yritystä. Organisaatiorahoituksen 25 miljoonalla eurolla ylläpidetään Finpron vientikeskusverkostoa ja palveluja, muiden organisaatioiden koulutustarjontaa sekä muita yrityksille hyödyllisiä toimintoja.
Arviointien palaute on ollut erittäin positiivista, ja erityisesti yhteishankkeiden rahoitus on todettu varsin tulokselliseksi. Moni yritys on muutaman tuhannen euron tuen avulla käynnistänyt useiden miljoonien arvoisia kansainvälistymishankkeita.
Lisätalousarviossa esitetään loppuvuodelle määrärahojen lisäystä yritysten yhteishankkeisiin. Tämä lisäys on erittäin tarpeellinen, jotta alkuvuoden aikana leikatut tuet saadaan palautettua loppuvuodeksi normaalitasolle.
Työ- ja elinkeinoministeriö esitti vuoden 2010 talousarvioon yritysten yhteishankkeisiin 5,6 miljoonan euron lisäystä. Valtionvarainministeriö leikkasi summan 0,6 miljoonaan euroon. Runsas puoli miljoonaa euroa vastaa 2-3 vientihenkilön vuotuisia kustannuksia yritykselle. Summa on täysin mitätön verrattuna 90-luvun laman aikana tähän toimintaan kohdistettuun 20 miljoonan euron elvytyslisään.
Suomen vienti on romahtanut huomattavasti enemmän suhteessa kysynnän heikkenemiseen maailmanmarkkinoilla. Suomalaiselle osaamiselle ja suomalaisten yritysten tuotteille on kuitenkin runsaasti vientipotentiaalia. Siksi tuotteita ja palveluja pitää markkinoida aktiivisesti. Monet pk-yritykset ovat kansainvälistyneet välillisesti – suuret veturiyritykset vievät maailmalle satojen pk-yritysten tuotantoa. Nyt isojen yritysten ahdinko näkyy pk-yritysten kapasiteetin tyhjäkäyntinä. Näiden yritysten aktivoiminen suoraan kansainväliseen toimintaan tarjoaa merkittävän kasvualustan viennille ja kansainväliselle toiminnalle.
Taantuma on pakottanut kaikki yritykset etsimään uusia markkinoita ja asiakkaita huvenneen viennin korvaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Se, että yritys voi taantuman tiukassa kassatilanteessa jakaa riskiä julkisen rahoituksen avulla ja hyödyntää yhteishankkeiden tarjoamaa kansainvälistä liiketoimintaosaamista, riittää monissa tapauksissa sysäämään liikkeelle uusia toimintoja pk-yrityksessä. Juuri tähän yritysten yhteishankkeiden rahoitus ja kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden toiminta tähtää.
Taantuma on jo aiheuttanut protektionismin ensimmäisiä ilmenemiä elvytyspa-kettien kylkiäisenä. Protektionismin laajempi esiinmarssi vaikeuttaa entisestään perinteistä vientiä. Kansainvälistymisen edistämisessä resurssien lisäämisen ohella laadullinen kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on panostettava varsinkin pk-yritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kohentamiseen, kehitettävä uusia ansaintamalleja sekä luotava asiakaslähtöisiä tuote- ja palvelukokonaisuuksia.
Käsillä olevasta taantumasta ei Suomi eikä muukaan maailma nouse entisenlaisena. Kansainvälisen kaupan rakenteet muuttuvat. Suomalaisten yritysten on taisteltava markkinaosuutensa nyt uudelleen. Epävarmana aikana julkisen vallan tuki – palveluina ja rahoituksena – on entistä tärkeämpää sekä jo kansainvälistyneiden yritysten kannustamiseksi uusille markkinoille että uusien pk-yritysten kansainvälistämiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön kv-tukea ovat saaneet kymmenet eri organisaatiot. Nämä organisaatiot ovat Finnboatin aloitteesta yhdistäneet rivinsä KV-Foorumiksi. Tarkoituksena on muodostaa oikeantyyppinen ja riittävän vahva ryhmä, jotta voimme ylläpitää keskustelua ja vaikuttaa kokonaisuuden positiiviseen kehittymiseen.