Tämän viestin alla myös seuraavat jäsenviestit / Under detta meddelande finns även följande meddelandet:
Venealalla nähdään jo ensimmäisiä merkkejä kysynnän vilkastumisesta matalasuhdanteen jälkeen. Torstaina alkavassa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä esitellään lähes 300 erilaista venettä pienistä jollista ja soutuveneistä luksusjahteihin.
|
|
Pohjoismaiden suurin uiva venenäyttely Uiva Flytande aukeaa Lauttasaaressa HSK:n kerhosatamassa torstaina 15. elokuuta ja messut jatkuvat aina sunnuntai-iltaan 18.8. saakka.
Lukumääräisesti suurin venetyyppi Uivan laitureilla on suomalaisten kestosuosikki, 5-7 metrin pituinen perämoottorivene. Esillä on myös erittäin runsas valikoima erilaisia pienveneitä, jollia, soutuveneitä ja kovapohjaisia kumiveneitä sekä useita pieniä sähköveneitä.
Näyttelyn suurimmat moottorijahdit löytyvät tänä vuonna 14-15 metrin kokoluokasta. Esillä ovat Galeon 470 Sky, Prestige F4.9, Nord Star 49+ ja Targa 41.
Näyttelyn uutuuksiin kuuluu mm. kaksi hyvin erilaista alumiinirunkoista venettä: suomalaisten suosimaan reilun viiden metrin kokoluokkaan sijoittuva bowrider Yamarin Cross 55 BR sekä kantosiiville nouseva hyttivene Arrofoil 25 Cabin.
Veneitä pääsee joka päivä testaamaan myös vesillä. Moottoriveneiden lisäksi testattavana on Yamahan vesijettejä ja Purjehduksenopettajat PORY ry vie purjehduksesta kiinnostuneita vesille joka päivä. Näytteilleasettajien kanssa on mahdollisuus sopia myös muiden näyttelyveneiden koeajoista näyttelyaikojen ulkopuolelle.
Juniorit pääsevät puolestaan testaamaan optimistijollia HSK:n kouluttajien opastuksella.
Laaja ohjelmatarjonta veneilystä kiinnostuneille
Kilpapurjehduksesta kiinnostuneet pääsevät eläytymään seikkailuihin suomalaispurjehtijoiden tarinoiden ja kokemusten kautta. Paikalla ovat Global Solo Challenge -yksinpurjehduskilpailussa keskeyttämään joutunut Ari Känsäkoski ja hänen Class40-luokan ”Fuji” -veneensä, Swan 651 ”Spirit of Helsinki” -veneellä Ocean Globe Raceen osallistunut Jussi Paavonseppä sekä kansainvälisiin avomerikilpailuihin rakennettu 16-metrinen Infiniti 52 R ”Tulikettu” ja kippari Arto Linnervuo.
Suomen Valtameripurjehtijat ry tuo Uivaan kolme erityyppistä pitkän matkan avomeripurjehdukseen aktiivisesti käytettyä purjevenettä. Mukana ovat kaksi kertaa maapallon ympäri, Fennoskandian ympäri ja kahdesti Huippuvuorille purjehtinut Ilkka Liukkonen Malö 43 -veneellään ja mm. Patagoniaan, Grönlantiin ja Huippuvuorille purjehtinut Hannu Aulin Stormwind 40 -veneellään.
Pienin valtameriveneistä on seikkailupurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmen yhdeksänmetrinen, 35 vuotta vanha Bavaria 300. Ruffe on ylittänyt veneellään Atlantin, purjehtinut Grönlantiin ja Huippuvuorille sekä tehnyt 2 700 mpk (noin 5 000 km) yhtämittaisen risteilyn Itämerellä keräten samalla mikromuovinäytteitä.
”Uivassa pääsee tutustumaan veneisiin ja kippareihin, juttelemaan pidemmistä matkapurjehduksista sekä näkemään millaisia valtameriveneet ovat, millaisia varusteita niissä on ja millaisia ratkaisuja veneissä on tehty”, Ruffe Nurmi kertoo.
Laajemmin veneilyn tulevaisuuteen ja tulevaisuuden veneilyyn paneudutaan torstaina Helsingfors Segelklubbin 125. juhlavuoden paneelissa. Myös veneilijöitä huolettavat ympäristöasiat nousevat varmasti esille, sillä mukana on ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Hänen lisäkseen lavalle nousevat veneiden yhteiskäyttöpalvelu Skipperin perustaja Kristian Raj ja Navia Designin venesuunnittelija Jarkko Jämsén.
Koko kansan harrastus kärsi inflaatiosta ja korkeista koroista
”Veneily on koko kansan harrastus, joten venealalla tavallisten kuluttajien heikko ostovoima on näkynyt voimakkaasti. Me kärsimme samasta inflaation ja korkeiden korkojen yhdistelmästä, joka on vaikuttanut muun muassa asuntokauppaan”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo.
Pajusalon mukaan kaksijakoisesta markkinasta kertoo esimerkiksi se, että Finnboatin jäsenyrityksistä 59 prosenttia kertoi liikevaihdon pysyneen ennallaan tai kasvaneen alkuvuoden aikana, mutta 41 prosentilla yrityksistä liikevaihto on pienentynyt. Karkea yleiskuva on, että Suomessa valmistettavien arvokkaiden luksusveneiden kansainvälinen kauppa käy hyvin, mutta erityisesti yleisimpien 5–7 metrin avoveneiden ja pienten päiväretkiveneiden kotimaan kauppa on kärsinyt.
Kotimaan markkinoiden lisäksi suomalaisten venevalmistajien haasteena on perinteisten tärkeiden vientimaiden, Ruotsin ja Norjan kruunujen pitkään heikentynyt kurssi. Tämä on tehnyt tuontiveneistä naapurimaissa kalliimpia.
Käytettyjen ja luksusveneiden kauppa käynyt vilkkaasti
Päijät-Hämeessä moottoriveneitä myyvän sekä huolto- ja talvisäilytyspalveluita tarjoavan Vääksyn Konepisteen toimitusjohtaja Janne Korhonen kuvaa myös kotimaan markkinaa jakautuneeksi. Korhosen mukaan alle 30 000 € veneet ja heittokalastusveneet käyvät hyvin kaupaksi. Myös yli 100 000 euron arvoisten veneiden myyntimäärät ovat pysyneet tasaisina.
”Siihen väliin jää musta piste, joka kertoo markkinasta. Hiljaisinta on 30 000 € – 60 000 € hintaluokassa, jossa venettä ostetaan harvoin käteisellä. Käytettyjen veneiden kauppa on sen sijaan käynyt hyvin, jopa paremmin kuin vuosi sitten”, Korhonen kertoo.
”Kotimaan markkina on nihkeä, mutta veneitä myydään kuitenkin kautta linjan. Suomen tilanteen kanssa voi vielä elää, mutta vienti etenkin Norjaan on kruunun kurssin vuoksi huomattavasti haasteellisempaa. Heikko kruunu on ongelma myös Ruotsissa, mutta siellä kysyntä on jo hieman piristynyt”, Kontiolahdella laajaa mallistoa eri kokoisia perämoottoriveneitä valmistavan AMT:n toimitusjohtaja Mikael Winqvist kertoo.
Kun hintatasossa lähestytään luksusveneitä, niin kansainvälinen markkina on ollut edelleen suosiollinen suomalaisvalmistajille. Sargo-veneitä Kokkolassa valmistavan Sargo Oy Ab:n toimitusjohtaja Thomas Sarin kertoo suurten veneiden kaupan käyvän hyvin. Euroopan lisäksi Sargoja viedään Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Malliston lippulaivan, lähes 15-metrisen Sargo 45:n tilauskirjat ovat täynnä pari vuotta eteenpäin ja myös hieman pienempien, 36- ja 33-jalkaisten mallien myynti sujuu hyvin.
”Pienempien veneiden kanssa on rauhallisempaa sekä Suomessa että ulkomailla, mutta meillä on tällä hetkellä silti täystyöllisyys varmuudella ensi kesään saakka”, Sarin kertoo.
Suurten purjeveneiden kauppa ja tarvikekauppa lähtivät tänä vuonna liikkeelle
Beneteau-purjeveneitä maahantuovan Ajola Yachtsin Antti Saarisalo kertoo uusien purjeveneiden kysynnän pysähtyneen kokonaan syksyllä 2023. Tänä vuonna Ajola Yachts on myynyt jo neljä uutta purjevenettä.
”Välissä oli hulluja aikoja, mutta nyt on palattu koronaa edeltäneeseen normaaliin: hinnat ovat asettuneet ja kohtuulliseksi asettuvaan korkotasoon on totuttu, joten ihmisillä on luottamusta ja omia valintoja voidaan alkaa tekemään normaalisti”, Saarisalo pohtii.
Ajola Yachts tuo Uivaan venenäyttelyyn esille suomalaiselle asiakkaalle myydyn noin puolen miljoonan euron arvoisen Beneteau Oceanis 46.1 -jahdin. Samaan koko- ja hintaluokkaan osuvat myös muut Uivan uudet purjeveneet: X4.9, Hanse 460 ja Lagoon 46.
”Näyttää siltä, että uusien veneiden ostajien venekoko on kasvanut suomalaisten perinteisestä 30-jalan luokasta yli 40 jalkaan, joka on erillisine suihkutiloineen ja ympärikäveltävine sänkyineen jo selvästi enemmän luksusta tarjoava veneluokka. Suurempien veneiden ostajille hankinta ei ole talouskysymys, mutta 35-40 jalan veneitä ostavat tavalliset työntekijäperheetkin, vaikka investointi on iso”, Saarisalo kertoo.
Veneiden lisävaruste- ja tarvikekauppaa ja asennuspalveluja tarjoavan Oy Esco Ab:n toimitusjohtaja Mika Vanhala kertoo samasta havainnosta kuin Saarisalo: kysyntä romahti alkukesän 2023 jälkeen. Alkuvuoden 2024 aikana liikevaihto on kuitenkin lähtenyt jälleen nousuun.
”Helmikuusta asti on pikkuhiljaa palattu tasolle, joka oli normaalia ennen koronaa. Nyt tarpeeseen hankittava kulutustavara on mennyt hyvin kaupaksi. Veneisiin hankitaan uusia akkuja, korjataan lämmittimiä, laitellaan sähköjä ja laitetaan rikkinäiset asiat kuntoon, mutta isommat päivitykset siirretään vielä eteenpäin”, Vanhala sanoo.
Lisätietoja:
Jarkko Pajusalo
Toimitusjohtaja, Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Puh: +358 40 673 4032
jarkko@finnboat.fi