”Koleat kevätkuukaudet hyydyttivät etenkin pienveneiden kaupan, mutta tilanne korjaantui suurelta osin kesä-heinäkuussa. Koska talouden näkymät ovat myönteisiä ja sää lämpimämpi on odotettavissa, että kotimaan venekauppa käy vielä elokuussa poikkeuksellisen hyvin”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo arvioi.
Myönteiset näkymät tuntuvat myös 17. elokuuta avatussa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä. Laitureilla ja maaosastoilla on mukana yli 150 näytteilleasettajaa ja kaikkiaan näyttelyssä esitellään yli 250 venettä. Näyttelyalue on täysin uudistettu: vene- ja veneilyvarusteita sekä palveluita on tarjolla yli sadalla maaosastolla.
”Uivassa mitataan venealan loppukesän pulssi. Laiturit ovat taas täynnä, joten siinä mielessä merkit ovat myönteisiä”, Pajusalo toteaa.
Viennin merkitys Suomen venealalle on edelleen erittäin suuri. Ruotsi vahvisti asemaansa merkittävimpänä vientimaana: viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kauppa kasvoi tammi-toukokuussa 21 prosentilla 45,7 miljoonaan euroon ja länsirajan yli vietiin 3700 venettä.
Veneala on Suomessa merkittävä työllistäjä: suoraan alan yrityksissä työskentelee 3500 henkilöä ja työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4000-6000 henkilöä. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa on vahvaa omaa tuotantoa, viennin osuus kokonaistuotannosta oli viime vuonna peräti 73 prosenttia.
Kotimaan markkinat
Kotimaan venerekisteröinnit ovat pysyneet kutakuinkin viimevuotisella tasolla. Rekisteriin merkittiin seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 3013 venettä, kaksi prosenttia viime vuotista vähemmän. Merkittävin muutos oli vesijettien myynnin nopea kasvu: niitä rekisteröitiin 620 kappaletta, liki seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.
Rekisteröidyistä veneistä valtaosa – 76 prosenttia – on tavallisia moottoriveneitä. Ilmatäytteisiä veneitä rekisteröitiin 58 (+65,7 %) ja ilmatyynyaluksia viisi.
Suurten purjeveneiden myynti on ollut hiljaista, kuten jo alkuvuonna arvioitiin. Kun vuonna 2016 rekisteröitiin alkuvuoden aikana 22 purjevenettä, tänä kesänä määrä jäi viiteen.
Rekisteritilastossa näkyvät vähintään 5,5 metriä pitkät tai vähintään 15 kilowatin moottorilla varustetut purje- tai moottoriveneet.
| 1-7/2017 | 1-7/2016 | Muutos | |
| 01 Moottorivene | 2 295 | 2 402 | -4,5 % |
 |
|||
| 02 Purjevene | 5 | 22 | -77,3 % |
|
|||
| 03 Ilmatäytteinen/RIB | 58 | 35 | 65,7 % |
|
|||
| 04 Hydrokopteri | 3 | – | – |
|
|||
| 05 Vesijetti | 620 | 581 | 6,7 % |
|
|||
| 06 Moottoripurjehtija | – | 1 | -100,0 % |
|
|||
| 07 Ilmatyynyalus | 5 | – | – |
|
|||
| 08 Muu | 26 | 33 | -21,2 % |
|
|||
| Yhteensä | 3 012 | 3 074 | -2,0 % |
|
|||
Venevienti
Suomen veneviennin arvo tammi-toukokuussa oli 106,6 miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Norja, joihin suuntautui yli 70 prosenttia Suomen veneviennistä. Alkuvuonna kasvavia vientimarkkinoita olivat USA, Venäjä, Saksa ja Ruotsi, kun taas vienti Norjaan, Iso-Britanniaan ja Ranskaan laski.
Kokonaisuutena Suomen veneviennin arvo jäi hivenen viime vuodesta jälkeen. Syynä oli se, että viime vuoden alkupuoliskolla Maltalle vietiin kaksi venettä, joiden yhteisarvo oli yli 30 miljoonaa euroa.
”Alkuvuonna 2017 ei vielä tehty vastaavia isoja yksittäistoimituksia. Sen sijaan vahvaa kasvua oli viennissä Yhdysvaltoihin ja Venäjälle, joten nämä maat palasivat Suomen TOP5-vientimarkkinoiden joukkoon ”, Jarkko Pajusalo kertoo.
Veneviennin viisi suurinta maata tammi-toukokuussa olivat:
| Milj. € | muutos | 2017 | 2016 | |
| 1. Ruotsi | 45,7 | +21 % | 3700 | 3141 |
|
||||
| 2. Norja | 32,8 | -10 % | 2513 | 2838 |
|
||||
| 3. Saksa | 4,2 | +23 % | 173 | 120 |
|
||||
| 4. USA | 2,9 | +1591 % | 4 | 1 |
|
||||
| 5. Venäjä | 2,7 | +39 % | 132 | 39 |
|
||||
Yli miljoonan euron vientimaita olivat myös Brittiläiset Neitsytsaaret, Iso-Britannia, Ranska, Sveitsi, Grönlanti, Japani, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Italia.
Veneiden ja vesijettien tuonti
Moottori- ja purjeveneiden tuontimaista merkittävimmät olivat Yhdysvallat, Puola ja Ruotsi. Jos vertailuun otetaan mukaan 11 perinteistä veneteollisuuden suurmaata kasvoi tuonti liki sadalla veneellä 522 veneeseen, mutta veneiden keskikoon pienentyessä tuonnin arvo pieneni 22 prosentilla noin 8 miljoonaan euroon.
Vesijettien kansainväliset markkinat ovat vahvassa kasvussa, mikä näkyy myös Suomessa sekä tuonnin että viennin kasvuna. Suomeen tuodaan vesijettejä pääasiassa Meksikosta ja Japanista ja niitä viedään Suomesta edelleen muihin EU-maihin. Vesijetit mukaan luettuna venetuonnin arvo nousi 22 prosentilla 35,9 miljoonaan euroon.
Venetuonnin arvo tammi-toukokuussa 2017 mukaan lukien vesijetit
| Veneitä | Milj. € | |
| 1 Meksiko | 3132 | 22,2 |
|
||
| 2 Japani | 369 | 3,5 |
|
||
| 3 Puola | 141 | 4,0 |
|
||
| 4 USA | 171 | 1,8 |
|
||
| 5 Ruotsi | 61 | 1,6 |
|
||
Perämoottorit
Perämoottoritilastoja on tässä vaiheessa saatavissa tammi-kesäkuun tukkutoimituksista. Kokonaisuutena suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin 16 880 perämoottoria, joka on samalla tasolla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kotimaahan näistä toimitettiin 8 472 kpl (+3,5 %) ja vientiin 8408 kpl (-3,2 %).
Lisätietoja lehdistölle
Venealan Keskusliitto Finnboat ry, toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo
jarkko.pajusalo@finnboat.fi
puh. 040 673 4032
www.uiva.fi | www.finnboat.fi | www.suomiveneilee.fi
Kuvia Uivasta venenäyttelystä: https://finnboat.kuvat.fi/kuvat/Uiva+Flytande/