Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalon mukaan tasaisen lämmin kevät vauhditti veneiden myyntiä ja aktiivinen myyntikausi alkoi viime vuotta aikaisemmin. Erilaisia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin tammi-heinäkuussa kaikkiaan 3459 kappaletta, 251 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
”Veneily on vahvistanut asemaansa suomalaisten harrastuksena ja erityisesti pienten, alle 5,5 metriä pitkien moottoriveneiden myynti on lisääntynyt. Pieniä veneitä valmistavat merkit kuten Suvi ja Terhi ovat vahvassa kasvussa”, Pajusalo kertoo.
Mikkeliläinen Suvi oli alkuvuonna Suomen neljänneksi suosituin moottorivenemerkki ja sen rekisteröinnit lisääntyivät 21 prosenttia, rymättyläläinen Terhi oli sijalla 6 ja rekisteröintimäärä kasvoi 25 prosentilla. Suosituimpien venemerkkien nopein nousija oli kuopiolaisen Bellan uusi alumiinirunkoinen Falcon, joita rekisteröitiin 107 kappaletta.
Rekisteröintitilaston kärkipaikoilla olivat tuttuun tapaan Buster (407 kappaletta) ja Yamarin (344 kappaletta). Kokonaisuudessaan moottoriveneiden rekisteröinnit lisääntyivät 7 prosenttia. Venerekisteriin merkitään vähintään 5,5 metriä pitkät tai vähintään 15 kilowatin moottorilla varustetut veneet.
Monikäyttöinen pieni pulpettivene on suomalaisten suosikki
Alkuvuoden aikana rekisteröidyistä moottoriveneistä 87 prosenttia (2051 kappaletta) oli alle 7 metriä pitkiä. Suosituimpien moottoriveneiden lista on vahvasti kotimaisten valmistajien hallinnassa: suosituin tuontivene on venäläinen Volzhanka, joita rekisteröitiin tammi-heinäkuussa 24 kappaletta.
”Suomalainen veneteollisuus tuntee hyvin Pohjoismaiset markkinat, joilla tärkein venetyyppi on yleiskäyttöinen pulpettivene. Tämä näkyy myös Helsingin Uivassa venenäyttelyssä, sillä laitureilla on eniten 5-6 metriä pitkiä perämoottoriveneitä, jotka sopivat sekä retkeilyyn, kalastukseen, vesiurheiluun että kesämökin yhteysveneeksi”, Pajusalo kertoo.
Yli 9 metriä pitkiä veneitä rekisteröitiin reilut sata kappaletta. Suosituimpia suuria matka- ja yhteysveneitä olivat Grandezza, Targa, Nimbus, Sargo ja Nord Star, joiden yhteenlaskettu rekisteröintimäärä oli yli 60 kappaletta.
Myös uusien purjeveneiden kauppa vilkastui merkittävästi ja yli 5,5 metriä pitkiä purjeveneitä rekisteröitiin 21 kappaletta – lähes kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Vesijettien myynnin hurja nousu sen sijaan taittui, mutta oli yhä kahdeksaan prosentin kasvussa (982 vesijettiä, +74 kappaletta edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna). Viime vuonna kasvua oli lähes 300 kappaletta.
Pienet perämoottorit kävivät kaupaksi
Perämoottoreiden tukkutoimitustilaston mukaan kaupaksi kävivät etenkin pienet moottorit. Tammi-kesäkuussa Suomeen toimitetuista perämoottoreista 79 prosenttia on enintään 60-hevosvoimaisia. Suuret, yli 200 hevosvoiman perämoottorit muodostavat noin kolme prosenttia koko markkinasta.
”Monimuotoisten vesistöjen, 168 000 järven ja laajan saariston ansiosta Suomi on pienten moottoreiden markkina ja veneily on koko kansan harrastus”, Pajusalo tulkitsee.
Sähkömoottoreiden suosion nopea kasvu on taittunut, mutta niiden suosio on edelleen suurta. Tammi-kesäkuussa sähkömoottoreita toimitettiin 5390 kappaletta, suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin.
Polttomoottorikäyttöisiä perämoottoreita toimitettiin tukkutoimitustilaston mukaan kotimaahan tammi-kesäkuussa 7385 kappaletta, 30 moottoria enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Kokonaisuutena suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin 17 723 perämoottoria (+ 11%), joista vientiin meni 10 338 moottoria.
Venevienti kasvoi lähes 10 %
Suomen veneviennistä on tässä vaiheessa vuotta käytettävissä tullitilasto tammi-toukokuulta. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden viennin arvo kasvoi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 9,4 prosenttia. Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Norja, Saksa ja Venäjä.
Viennin kokonaisarvo oli 113,4 miljoonaa euroa, lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kappalemääräisesti veneitä vietiin 6572 kappaletta, lähes 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vientiteollisuudelle Ruotsin ja Norjan merkitys on erittäin suuri, ne olivat tärkeimmät vientimaat sekä kappale- että euromääräisesti. Ruotsin viennin arvo oli 37 miljoonaa euroa ja veneitä vietiin yli 3000 kappaletta, Norjaan vietiin 2110 venettä yhteisarvoltaan 34 miljoonaa euroa. Ruotsin viennin arvo laski lähes 8 prosenttia, Norjan viennin arvo kasvoi 3 prosenttia.
Kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi nousi Venäjän ohi Saksa, jonne vietiin 161 venettä yhteisarvoltaan 8,7 miljoonaa euroa. Viennin arvo nousi edellisvuodesta yli viidellä miljoonalla eurolla. Vienti Venäjälle kasvoi lähes 20 prosentin vauhdilla ja kappalemääräisesti kasvu oli vielä nopeampaa (685 venettä, 7 miljoonaa euroa).
Suurten purjeveneiden osuus viennistä oli yli 10 miljoonaa euroa. Kalleimmat veneet olivat Saksaan viety 4,2 miljoonan euron ja Sveitsiin toimitettu 3,4 miljoonan euron arvoinen pursi.
Venevienti 1-5/2019
| Maa | milj. € | kpl | |
| 1 | Ruotsi | 36,94 | 3022 |
 |
|||
| 2 | Norja | 34,07 | 2110 |
|
|||
| 3 | Saksa | 8,66 | 161 |
|
|||
| 4 | Venäjä | 6,98 | 685 |
|
|||
| 4 | Sveitsi | 6,34 | 43 |
|
|||
| 6 | Iso-Britannia | 3,54 | 76 |
|
|||
| 7 | Tanska | 2,88 | 36 |
|
|||
| 8 | Ranska | 2,27 | 42 |
|
|||
| 9 | Grönlanti | 1,97 | 13 |
|
|||
| 10 | Alankomaat | 1,90 | 33 |
|
|||
Venetuonti
Venetuonnin arvo oli 41,9 miljoonaa arvoa, kasvua edelliseen vuoteen oli 1,4 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Tuonnin arvosta ⅔ on Meksikosta tuotuja vesijettejä, jotka tullataan Suomessa ja viedään edelleen muihin EU-maihin.
Varsinaisten veneiden merkittävimmät tuontimaat olivat Puola, jonka tuonnin arvo kasvoi lähes 60 prosentilla (3,6 miljoonaa euroa ja 154 kpl) ja Ranska, jonka tuonnin arvo seitsenkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajasta (tuonti 2,8 miljoonaa euroa ja 62 kpl). Puolasta tuotiin sekä pieniä että suuria perämoottoriveneitä sekä suurehkoja sisä- ja sisäperämoottoriveneitä, Ranskan tuonnista suurin osa oli suurehkoja sisä- ja sisäperämoottoriveneitä.
Merkittävien tuontimaiden joukkoon nousi myös Venäjä pääasiassa alumiinirakenteisilla pienveneillä; tuonnin arvo lähes satakertaistui 1,5 miljoonaan euroon.
Venetuonti 1-5/2019
| Maa | milj. € | kpl | |
| 1 | Meksiko | 28,4 | 3724 |
|
|||
| 2 | Puola | 3,6 | 154 |
|
|||
| 3 | Ranska | 2,8 | 113 |
|
|||
| 4 | Venäjä | 1,5 | 62 |
|
|||
| 5 | USA | 1,3 | 291 |
|
|||
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo
Venealan Keskusliitto Finnboat ry
puh. 040 673 4032
jarkko@finnboat.fi