Finnboat

Vienti Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 lähes 60 miljoonaan euroon ja samalla Ruotsi nousi Suomen ykkösvientimarkkinaksi. Koko toimialan tuotteiden ja palvelujen kotimainen euromääräinen myynti nousi 2 % ja kokonaisliikevaihto kasvoi 3 %.

Finnboatin jäsenkunnan – mm. venevalmistajien, telakoiden ja alan kaupan – kokonais-liikevaihto (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin laskettuna) oli 518 milj. euroa vuonna 2016. Toimiala työllisti Suomessa noin 3500 henkeä.

Kotimaan venemyynti vakaalla tasolla

Kotimaan venemyynnissä nähtiin alkuvuonna 2016 merkkejä noususta. Koko vuoden venemyynti pysyi edellisen vuoden tasolla, vaikka taloudessa nähtiin jo piristymistä.

”Venekaupoissa käytävää keskustelua on sävyttänyt 2016 kesästä lähtien hallituksen kaavailema vene- ja moottoriajoneuvovero. Ennakoitu vero on vaikuttanut kuluttajien käyttäytymiseen ja syönyt orastavaa kotimaan kasvua” Venealan keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo sanoo.

Pajusalon mukaan alan ammattilaiset ja verotuksen asiantuntijat kokevat tällaisen kohdennetun pisteveron hyvin vahingolliseksi ja Finnboatin tekemä kansainvälinen selvitys vahvistaa käsityksen. Venevero toisi toteutuessaan suunniteltua alhaisemman tuoton valtion kassaan, aiheuttaisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle haitallisia ohjausvaikutuksia kuluttajien käyttäytymisen muutosten kautta ja johtaisi lisääntyneeseen hallinnointitarpeeseen ja tehottomuuteen, mikä ei ole linjassa hallituksen normien purku- ja työllisyystavoitteiden kanssa.

Venerekisteröinnit pysyivät kappalemääräisesti edellisen vuoden tasolla päätyen 3644 rekisteröityyn veneeseen. Eniten rekisteröitiin moottoriveneitä (2878 kpl), vesijettejä rekisteröitiin 645 kpl ja RIB/ilmatäytteisiä veneitä 46 kpl. Myös euromääräisesti kotimaan venemyynti pysyi edellisen vuoden tasolla.

Purjeveneiden kokonaismyynti Suomessa (yli 20 jalkaa) kasvoi päätyen 29 veneeseen, mikä on huippuvuosiin verrattuna edelleen hyvin vähän, mutta jo seitsemän venettä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Pienveneiden myynti (soutuveneet ja alle 4,5 m veneet) pysyi edellisvuoden tasolla päätyen 2987 kappaleeseen (-1,4 %).

Veneala tuo vientituloja

Euromääräinen veneviennin laskutuksen arvo vuonna 2016 oli yrityksiltä saadun tiedon mukaan 222 milj. euroa, jossa muutosta vuoteen 2015 verrattuna oli +6 %. Viennin osuus veneteollisuutemme kokonaistuotannosta vuonna 2016 oli 73 %.

Tullitilastoja vuodelta 2016 on saatavissa vasta tammi-marraskuulta ja siten varsinaisesti rajan yli kulkeneiden veneiden määrä koko vuoden osalta ei ole vielä tiedossa. Tammi-marraskuun aikana vienti kasvoi 13 % ja vientitilasto kymmenen suurimman maan osalta näyttää seuraavalta:

Maa   Kpl milj. euroa   muutos
Ruotsi   4174 58,8   (+ 16,9 %)
Norja   3904 55,6   (+ 2,2 %)
Malta   3 36,5   (+93,1 %)
Italia   3 28,2   (+77,3 %)
Saksa   250 7,5   (+12,7 %)
USA   4 6,5   (+572,4%)
Ranska   81 5,3   (+121,6 %)
Iso-Britannia   76 4,2   (+33,6 %)
Hollanti   52 3,6   (+140%)
Venäjä   117 3,2   (-67,4 %)

Vienti Ruotsiin kasvoi lähes 60 miljoonaan euroon ja samalla Ruotsi nousi Norjan ohi Suomen ykkösvientimaaksi. Yli miljoonan euron vientimaita em. ajanjaksona ovat lisäksi olleet Sveitsi, Chile, Viro, Grönlanti, Caymansaaret, Puola ja Tanska. Kaikkiaan veneitä vietiin 2016 aikana 36 eri maahan yhteensä 7716 kpl (+ 13,1 %).

Vietyjen veneiden arvosta purjeveneiden osuus vuonna 2016 oli 38%, mikä on todiste korkealuokkaisten suomalaisten purjeveneiden kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Venetuonti kasvussa

Venetuonnistakin saatavilla olevat tullitilastot ovat tammi-marraskuulta. Sen mukaan venetuonnin arvo mainitulta ajanjaksolta on 40,9 milj. euroa (+40,1 %). Tästä tilastosta on jätetty pois kaikki alle 840 euroa maksavat veneet. Tuontitilasto viiden suurimman maan osalta tammi-marraskuussa näyttää seuraavalta:

Maa   Kpl milj. euroa   muutos
Puola   166 6,2   (+19,5 %)
Iso-Britannia   2 2,5   (-45,5 %)
Ranska   10 2,2   (+248,7%)
USA   230 2,0   (+37,4 %)
Ruotsi   79 1,7   (-29,18 %)

Perämoottoreiden tukkutoimitukset

Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin jälleenmyyntiin yhteensä 22426 konetta (-2,9 %). Kotimaahan näistä toimitettiin 10734 (-5,3 %) konetta. Suomalaiset maahantuojat vievät koneita mm. Venäjälle ja Baltiaan. Suomessa myydyistä perämoottoreista yli 80% on alle 40 hv moottoreita ja Suomessa myydäänkin selvästi vähemmän suuritehoisia perämoottoreita.

Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot v. 2016 milj. euroa (alv 0 %, valmistaja- ja maahantuojahinnoin):

    Kotimaa, milj. euroa   Vienti, milj.euroa
Veneet   82,5 (-1,8 %)   222,3 (+6,3 %)
Moottorit   56,1 (+11,8 %)   18,3 (+14,3 %)
Varusteet   86,9 (+3,5 %)   23,7 (-22,4 %)
Palvelut ym.   27,1 (-5,8 %)   0,6 (-72,1 %)
Yhteensä   252,6 (+2 %)   264,9 (+3 %)

KOKO ALA YHT. 518 milj. euroa (+3 %)

Venealan barometri ja alan näkymät vuodelle 2017

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita vuodelle 2017. Alan odotukset ovat lievästi positiivisia ja työllisyyden odotetaan edelleen hieman kohentuvan.

Henkilöstö vuodelle 2017

21 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (21 % edellisvuonna)
5 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (7%)
74 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (72 %).

Liikevaihto vuodelle 2017

51 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (50 % edellisvuonna)
6 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (9 %)
43 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (41 %).

Henkilöstön lomautuksia on toteutettu 15 %:ssa vastanneista yrityksistä (14 % edellisenä vuonna).

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo
jarkko@finnboat.fi
Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Käenkuja 8 A 47, 0500 Helsinki
puh 0207 669 341, 040 673 4032
www.finnboat.fi
www.suomiveneilee.fi
www.export.finnboat.fi
@jarkkopajusalo

Suomi